Ilmainen ositussopimus pohja (2026) – Avioeron varalle

Tarkistettu ja päivitetty: Huhtikuu 2026

Ositussopimus on asiakirja, jolla puretaan puolisoiden varallisuussuhde avioeron yhteydessä (tai toisen kuollessa). Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan lähtökohtaisesti tasan (tasinko). Tämä pohja on tarkoitettu sopimusositukseen, eli tilanteeseen, jossa puolisot ovat yksimielisiä omaisuuden jaosta.

Lataa PDF Lataa Word (.docx)Käytä Google Docsissa

Esikatselu

Mihin tarkoitukseen Ositussopimus on suunniteltu?

Ositussopimus on asiakirja, jolla puolisot purkavat varallisuussuhteensa avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. Avioliittolain mukaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan lähtökohtaisesti tasan (tasinko). Ositussopimus on pakollinen asiakirja, jolla virallistetaan omaisuuden (kuten yhteisen asunnon, säästöjen ja velkojen) jako. Tämä sopimusmalli on tarkoitettu sopimusositukseen eli tilanteeseen, jossa puolisot pääsevät sopuun omaisuuden jaosta itsenäisesti ilman tuomioistuimen määräämää pesänjakajaa.

Näin täytät pohjan: Ositussopimus

1. Perustiedot: Merkitse molempien puolisoiden yhteystiedot ja avioerohakemuksen vireillepanopäivämäärä (osituksen pesänjakoperuste). 2. Omaisuuden luettelointi: Listaa molempien varat ja velat erikseen perusteen syntyhetken mukaisena. 3. Laskelma: Laske kummankin säästö (varat - velat). Enemmän omistava puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle, jotta lopputulokset ovat tasan. 4. Jaon toteutus: Kirjaa tarkasti kuka pitää minkäkin omaisuuserän ja miten tasinko suoritetaan. 5. Allekirjoitukset ja kahden esteettömän todistajan vahvistus.

Yksinkertaiset päävaiheet:

Tee luettelo molempien puolisoiden varoista ja veloista ositusperusteen syntyhetkellä (kun avioerohakemus jätettiin käräjäoikeuteen).
Laske kummankin avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö (varat miinus velat).
Vähemmän omistavalla on oikeus tasinkoon enemmän omistavalta, jotta kumpikin saa yhtä paljon.
Sopikaa siitä, kuka pitää mitäkin omaisuutta (esim. yhteinen koti) ja miten mahdollinen tasinko maksetaan (esim. rahana).
Allekirjoittakaa sopimus. Sopimus on aina todistettava kahden esteettömän todistajan toimesta.

Tärkeä juridinen huomautus

Osituksella ei ole lakisääteistä määräaikaa, mutta se tulisi tehdä mahdollisimman pian avioeron vireille tulon jälkeen. Jos ositusta ei tehdä, puolisoiden väliset omistussuhteet jäävät auki. Tämä voi aiheuttaa suuria ongelmia vuosien päästä esimerkiksi silloin, kun toinen haluaa myydä omaisuutta tai toinen puoliso kuolee, jolloin entinen puoliso on yhä kuolinpesän osakas.

Usein kysytyt kysymykset

Onko ositus pakko tehdä avioeron jälkeen?

Laki ei aseta aikarajaa, mutta ositus on ehdottoman tärkeä tehdä. Jos ositusta ei ole tehty ja toinen puoliso kuolee vuosikymmeniä myöhemmin, entinen puoliso on yhä kuolinpesän osakas, mikä mutkistaa asioita valtavasti.

Mitä jos meillä on avioehto?

Jos teillä on täydellinen avioehto (kummallakaan ei avio-oikeutta toisen omaisuuteen), osituksen sijaan tehdään vain omaisuuden erottelu.

Miten avioehtosopimus vaikuttaa ositukseen?

Jos puolisoilla on täydellinen avioehto, avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei ole. Tällöin osituksen sijasta tehdään omaisuuden erottelu, jossa kumpikin pitää oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan omistusosuuksien suhteessa. Tästäkin laaditaan omaisuuden erottelukirja.

Onko ositussopimuksesta maksettava veroa?

Osituksessa maksettavasta tasingosta ei pääsääntöisesti mene veroa. Jos kuitenkin tasinkoa maksetaan pesän ulkopuolisilla varoilla (esim. uudella pankkilainalla) ja vastineeksi saadaan toisen puolison osuus asunnosta, voi kyseisestä osuudesta mennä varainsiirtovero ja luovutusvoittovero.