Ilmaispohjat.fi
Etusivu > Oppaat > Vuokrasopimuksen tekeminen: Laki, vinkit ja sudenkuopat
Julkaistu: 2026-05-156 min lukuaika

Vuokrasopimuksen tekeminen: Laki, vinkit ja sudenkuopat

Asunnon vuokraaminen on arkipäiväinen, mutta juridisesti merkittävä toimenpide. Huolellisesti laadittu kirjallinen vuokrasopimus suojaa sekä vuokranantajaa että vuokralaista ja ehkäisee riitoja vuokrasuhteen aikana ja sen päättyessä. Suomessa asuinhuoneiston vuokrausta säätelee laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL), joka sisältää useita pakottavia säännöksiä vuokralaisen suojaksi.

Tässä oppaassa käymme läpi keskeiset asiat, jotka jokaisen vuokranantajan ja vuokralaisen tulee tietää sopimusta tehdessään.


1. Sopimuksen kesto: Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen?

Vuokrasopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Näiden kahden välillä on suuri juridinen ero:

  • Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on yleisin sopimustyyppi. Se jatkuu niin kauan, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen. Vuokralaisella irtisanomisaika on lain mukaan aina 1 kuukausi. Vuokranantajalla irtisanomisaika on 3 kuukautta (jos vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden) tai 6 kuukautta (jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden). Irtisanomisaika lasketaan aina sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jolloin ilmoitus on annettu.
  • Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia sovittuun päättymispäivään saakka. Sitä ei voida irtisanoa kesken sopimuskauden ilman erittäin painavaa laillista syytä tai molempien suostumusta. Määräaikainen sopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Jos määräaikainen sopimus tehdään suullisesti, sitä pidetään lain silmissä toistaiseksi voimassa olevana.

Vinkki: Sopimukseen voidaan ottaa ehto ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomisajankohdasta (esim. sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, mutta ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 11 kuukauden päässä alkamisesta). Tämä sitoo vuokralaista asumaan asunnossa vähintään vuoden, mutta antaa sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen joustavuuden.


2. Vuokravakuus (takuuvuokra) suojaa vuokranantajaa

Vuokravakuus on rahasumma, jonka vuokralainen antaa vuokranantajan haltuun vuokrasuhteen velvoitteiden täyttämisen takeeksi.

  • Lain mukaan vakuus saa olla suuruudeltaan enintään 3 kuukauden vuokraa vastaava summa. Tavallisesti käytetään 1-2 kuukauden vuokran suuruista vakuutta.
  • Vakuus voidaan tallettaa vuokranantajan tilille tai erilliselle vuokravakuustilille, joka pantataan vuokranantajalle.
  • Vakuutta ei saa käyttää vapaasti juokseviin kuluihin. Sen tarkoituksena on turvata vuokranantajaa tilanteissa, joissa vuokra jätetään maksamatta tai vuokralainen aiheuttaa asunnolle huolimattomuudellaan vaurioita.
  • Vuokrasuhteen päätyttyä vakuus on palautettava viipymättä (yleensä 1-2 viikon kuluessa), kun asunto on tarkastettu, todettu siistiksi ja kaikki vuokrat sekä muut maksut on hoidettu.

3. Vuokrankorotukset ja sopimusehdot

Vuokran korottamisesta on sovittava selkeästi jo vuokrasopimusta laadittaessa. Jos korotusehtoa ei ole sopimuksessa, vuokraa ei voida korottaa yksipuolisesti.

  • Suosituin ja suositeltavin korotusperuste on elinkustannusindeksi. Tällöin vuokraa tarkistetaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen julkaiseman indeksin mukaan.
  • Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kiinteää prosenttikorotusta (esim. enintään 2-4 % vuodessa) tai sidontaa kiinteistön ylläpitokustannusindeksiin.
  • Sudenkuoppa: Liian epämääräinen ehto, kuten "vuokraa korotetaan tarvittaessa", on lainvastainen ja tehoton. Korotusperusteen ja korotusajankohdan tulee olla täysin yksilöityjä.

4. Asunnon kunto ja muuttotarkastus

Yksi yleisimmistä riidanaiheista vuokrasuhteen päättyessä on kysymys asunnon kunnosta ja siitä, kuka on vastuussa seinissä olevista rei'istä tai lattiassa olevista naarmuista.

Lain mukaan vuokralainen ei ole vastuussa asunnon normaalista kulumisesta. Normaaliin kulumiseen kuuluvat esimerkiksi huonekalujen jättämät painaumat mattoon, pienet taulukoukun jäljet seinissä ja pintojen luonnollinen haalistuminen. Vuokralainen vastaa kuitenkin vaurioista, jotka ovat syntyneet huolimattomuudesta, tahallisuudesta tai hoidon laiminlyönnistä (esim. lemmikkieläimen puremajäljet ovissa, kosteusvauriot kylpyhuoneessa ilmanvaihdon tukkimisen vuoksi tai pesukoneen liitännän pettäminen).

Suositus: Tehkää aina kirjallinen muuttotarkastuslomake ja ottakaa valokuvia asunnon pinnoista ennen kuin vuokralainen muuttaa sisään. Tehkää sama tarkastus uudelleen vuokrasuhteen päättyessä. Allekirjoitettu tarkastusraportti suojaa molempia osapuolia ja tekee vakuuden palauttamisesta riidatonta.

Liittyvät ladattavat pohjat

Lataa tai muokkaa tähän aihepiiriin liittyvät asiakirjamallit suoraan alta: